Postojnan luola / Postojna cave

Heippa ja oikein mukavaa perjantaita kaikille! :)
Kirjoitan tätä postausta koulun koneella, yksi opettajista antoi minulle luvan jäädä työpäiväni jälkeen siirtämään kuvia kamerasta ja postaamaan hänen luokkaansa. Helpottaa kummasti! Vaikka onhan tämä ärsyttävää kopioida jokainen ä- ja ö- kirjain, kun näppäimistöstä ei kyseisiä kirjaimia löydy :D Enkä muuten löydä heittomerkkiäkään, jota tarvitsisin englanninkielisiin osioihin! Fiksailin muuten myös edellisiä postauksiani, nyt Bledistäkin on parempilaatuisia kuvia eivätkä ne kaikki ole peräkkäin vasta tekstin lopussa. Taidan postata useammin koulun koneelta...

Hello everyone, have a nice Friday! :)
I am writing this post on computer of the school. One of the teachers allowed me to stay after work to download photos from camera and write this post into her classroom. It makes everything easier! Even though this is a bit annoying to try to write Finnish with no ä- and ö -letters on the keyboard, I have to copy them all :D And also, I can not find the apostrophe to write English! By the way, I fixed my latest posts, so now you can see better qualited photos from Bled and they are not located in the end of the text. I think I will write more posts in school...

Eilinen oli töiden osalta aivan tavallinen päivä: alkoi kahdeksalta, sisälsi avustamista ja sivusta seuraamista, pidin yhden Suomi-esitelmänkin, ja kotiin oli aika lähteä kahdeltatoista. Söin keskiviikkoiset jämät kiinalaisesta ruuasta lounaaksi ja Samo tuli hakemaan minut yhdeltä. Päämäärämme sijaitsi tällä kertaa noin 45 kilometrin päässä Ljubljanasta: Postojnan luola. Sää oli pilvinen ja kylmä, niin kuin nytkin, muttei kuitenkaan sateinen. Viikonlopuksi on luvattu sadetta, joten päätimme hoitaa tämän reissun pois alta kelien suosiessa. Paikalla oli ainakin kymmeniä aasialaisia turisteja, ja vain parisenkymmentä länsimaalaista. Ostettuamme liput opastetulle kierrokselle kiersimme ensin parit putiikit, joista ostin ensimmäiset tuliaiseni Suomeen. Odottelimme luolan sisäänkäynnin luona vartin verran, kunnes kierros sai alkaa. Kulkiessamme sisään porteista meistä otettiin valokuvia, joita sai kierroksen päätteeksi ostaa muistoksi. Minusta kuvat olivat kuitenkin todella huonoja hintaansa nähden, joten jätin väliin. Aluksi englanninkielinen opas kutsui koolle kaikki englantia puhuvat turistit. Osa länsimaalaisista vierailijoista kun oli esimerkiksi italialaisia, joille oli tarjolla oma oppaansa. Meidät vietiin ensin junan luokse. Sen oli tarkoitus kuljettaa vierailijat syvemmälle luolaan, ettei monen kilometrin reittiä tarvitsisi kävellä kokonaan. Juna kulki muutaman kymmenen kilometrin tuntivauhtia kapeita ja matalia käytäviä pitkin. Välillä vesipisara jos toinenkin saattoi tipahtaa niskaan. Junalla kulkeminen, ja koko kierros ylipäätään, oli jännittävä kokemus ja kyllä mun on myönnettävä tunteneeni hieman pelkoakin. Etenkin, kun vähäisetkin valot sammuivat koko luolasta pari kertaa.

Yesterday was very usual day at work: started at 8AM, included assisting and observing, I also had one more presentation of Finland, and it was time to go home at 12. I ate the left over Chinese food from Wednesday as my lunch and Samo picked me up at one o clock. Our destination was located about 45 kilometers away from Ljubljana: Postojna cave. The weather was cloudy and cold, as now, but not rainy. It might rain in the weekend, so we decided to do this journey when the weather is still ok. In Postojna there were tens of Asian tourists and only about twenty western people. After buying the tickets for the guided tour we checked out few shops. I bought my first homecoming gifts there. We waited in front of the entrance of the cave about fifteen minutes until the tour was about to begin. During our walk inside the cave, some men took photos of us and the photos were for sale after the tour. I found the photos really bad comparing to their price, so I did not buy any. At first the English guide invited us around him. Some visitors were also for example Italians, so they had their own guide. We were taken in the train. It was supposed to bring us deeper into the cave, just because we do not need to walk many kilometers. The train moved slow speed along tight and low corridors. I had some water drops dropped in my neck. I think that going by train, and actually the whole tour, was thrilling experience and I really have to admit that I felt a little fear. Especially, when all the lights turned off a few times in the cave.

Syvemmällä luolassa kuljimme jalan. Opas kulki edellä pysähtyen tärkeimpien paikkojen kohdalle. Valokuvien ottaminen oli sallittua ilman salamavaloa. En ymmärtänyt oppaan puheesta ihan kaikkea, sillä hän käytti jonkin verran esimerkiksi maantieteellisiä termejä. Kyseessä oli kuitenkin mielettömän humoristinen kaveri, joka sai meidät kerta toisensa jälkeen nauramaan. Hilpeyttä kierroksella aiheutti myös noin kymmenvuotias poika, jolla oli sanottavaa kaikkeen ja joka tietämättään heitti hauskaa läppää. Todella herttainen tapaus!
Luolan hämärässä oli paljon huikeita kivimuodostelmia. Opas selitti niiden syntyneen vuosituhansien saatossa kosteuden seurauksena tai jotakin, en nyt uskalla hirveän tarkasti lähteä analysoimaan puoliksi ymmärrettyä asiaa :D Joka puolella oli koko ajan nähtävää ja kuvattavaa, paikka oli huikea. En ole ennen nähnyt tuollaista. Saimme nähdä myös vilauksen luolassa elävistä, liskomaisista eläimistä, joilla ei ollut silmiä. Valitettavasti mulla ei ole hyviä kuvia otuksista. En tiedä suomenkielistä nimeä näille, mutta niistä voi käydä lukemassa esimerkiksi osoitteessa: http://www.postojnska-jama.eu/en/about-the-cave/meet-the-dragon-s-offspring/

Deeper in the cave we walked by feet. The guide walked first and stopped in main places. Taking photos was allowed, but only without lightning. I did not understand everything what the guide said, because he used some terms from geography for example. I have to say, he was absolutely humoristic guy who made us all laugh again and again. There was also about ten years old boy who was really funny saying everything to everything and told jokes without even realizing it. Very sweet!
In the dark of the cave there were lots of amazing stone formations. The guide told that they were born in thousands of years because of dampness or something, I do not dare to analyze very exactly because I understood only a half :D There were lots of things to see and photo everywhere, the place was fantastic. I have never seen anything like that. We also had a chance to see a bit of animals that live in the cave. They looked like lizards without eyes. I am sorry about having no good pictures of them. In English they are called as "human fish." You can read more about them for example here: http://www.postojnska-jama.eu/en/about-the-cave/meet-the-dragon-s-offspring/

Noin puolentoista kilometrin kierroksen lopuksi saimme junakuljetuksen uloskäynnille. Siitä jatkoimme matkaa autolle, ruokakauppaan ja koteihimme. Oli ikimuistoinen reissu!
Tänään koulussa olikin erikoisempi päivä. Aamu alkoi slovenialaisella aamiaisella, johon kuului voilla ja hunajalla voideltua leipää, omenoita, lämmintä makeaa maitoa sekä teetä. Nautiskeltiin siitä viidesluokkalaisten kanssa. Alla näkyvässä kuvassa oppilaiden kasvot on sensuroitu, koska en ole varma heidän luvistaan julkaista kuvia netissä. Kun oppilaat jatkoivat aamiaisen jälkeen teehetkeään koulun lehden kera, minä jatkoin matkaani opettajahuoneen kautta neljänteen luokkaan. Siellä oli menossa PowerPoint-esitys koulun historiasta, josta jouduin poistumaan kesken kaiken. Minut haluttiin mukaan kolmanteen luokkaan juhlimaan erään oppilaan syntymäpäivää. Kuunneltiin musiikkia, piirrettiin ja herkuteltiin synttärisankarin tuomilla karkeilla ja pillimehuilla. Opettaja antoi pojalle lisäksi pienen lahjan ja lopuksi lauloimme onnittelulaulun. Juhlittaisiinpa suomalaisissakin kouluissa noin isosti jokaista oppilasta! Viimeisellä tunnilla menin taas viidenteen luokkaan, joka viimeisteli joulukorttejaan ja siirtyi opiskelemaan maantietoa / biologiaa.

After about one and a half kilometers walk we got a train ride to the exit. From there continued we our journey to car, to grocery store and to our homes. I never forget this trip!
Today it was a bit special day at school. The morning started with Slovenian breakfast including breads with butter and honey, apples, warm sweet milk and tea. I enjoyed it with fifth graders. The picture under this text is censored, because I am not sure about the permissions of the children about publishing their pictures on the net. When pupils continued their tea moment with the newspaper of the school, I went to teachers room and then to the fourth class. There was a PowerPoint-presentation about the history of this school going on. I had to go away from that in the middle of it, because the third graders wanted me to join the birthday party for one kid. We listened to music, drawed and ate sweets brought by the birthday hero. The teacher gave him little present and in the end we sang a birthday song. I wish that Finnish schools could celebrate each child that way! In the last lesson I went back to the fifth class that was finishing their Christmas cards and studied geography / biology.

Viikonloppuna ajattelin pysyä sisätiloissa tekemättä mitään. Paitsi tänä iltana - BTC:n kauppakeskuksessa on "Late Night Shopping" keskiyöhön saakka. Ajattelimme käydä vilkaisemassa tapahtumaa Samon kanssa. Kirjoittelen taas, kun siihen on aihetta. Hauskaa viikonloppua! :)

- Petra -

I planned to stay inside doing nothing in the weekend. Except this night - there will be "Late Night Shopping" in BTC and it will last till the middle of the night. We thought about going there tonight with Samo. I will write again when I have something to tell. Have a nice weekend! :)

- Petra -