Eka vuorokausi Ljubljanassa / The first 24 hours in Ljubljana

Moikka!

Täällä sitä sitten ollaan Ljubljanassa. Saavuin eilen illalla viideltä paikalliselle lentokentälle, jossa mua oli vastassa eräs opettaja työssäoppimispaikastani. Jo ennen saapumista sain kokea paljon uutta ja ihmeellistä, sillä tämä itsenäisessä matkustamisessa täysin noviisi mimmi selvitti itse tiensä Helsinki-Vantaan lentokentältä Istanbuliin, vietti siellä viitisen tuntia ihan pihalla kaikesta ja päätyi vielä Sloveniaan asti ongelmitta. Hyvä minä!

Hello!

Here I am in Ljubljana. I arrived at 5 PM to the local airport yesterday. There was a teacher from my job-on-learning place waiting for me. I already got lots of experiences before I had even arrived, because this girl with no knowledge about traveling alone survived from Helsinki-Vantaa airport to Istanbul by herself, spent there about five hours like crazy and ended up in Slovenia without any problems. Great job, me!

Opettaja ajoi meidät kentältä koululle, kauppaan ja asuntooni, jotta tärkeimmät paikat ja reitit tulisivat tutuiksi. Opinkin heti yksinkertaisen 2 km kävelymatkan asunnolta koululle: oikealle, vasemmalle, oikealle ja suoraan :D Asunnolla vastassa oli vuokraemäntä, joka esitteli minulle kämpän lyhyesti ja jätti sitten avaimet käteeni. Tykkään tästä mun pikku yksiöstä ja etenkin sen sijainnista ihan valtavasti! Täällä tuli vietettyä koko eilisilta: kävin suihkussa, purin laukkuja ja tein koulutehtäviä koneella. Menin aikaisin nukkumaan raskaan reissaamisen päätteeksi.

The teacher drove us from airport to school, grocery store and my apartment, so that the most important places and ways would become familiar to me. I learned fast how to walk from apartment to school: to the right, to the left, to the right and then straight, simple as that and only 2 kilometers! :D In front of the house there was a host mom waiting for me. She introduced me shortly the apartment and then left the keys for me. I like this little one-room studio and its location very very much! I spent the whole evening here: I took a shower, unpacked bags and did some school stuff with computer. I fell asleep pretty early after the long day of traveling.

Tänä aamuna heräsin ja vilkaisin puhelinta - kello näytti 7:10! Olin nukkunut niin sikeästi, etten ollut herännyt herätyskelloni soittoon. Mulla oli 20 minuuttia aikaa laittaa itseni valmiiksi ensimmäistä työssäoppimispäivääni varten. Skippaamalla aamupalan ehdin kuitenkin vallan mainiosti kahdeksaksi koululle tapaamaan eiliseltä tuttua opettajaa. Ensin kävimme läpi yleisiä käytännön juttuja ja sitten pääsin mukaan viidesluokkalaisten tunnille. Kahden tunnin aikana tutustuin oppilaisiin ja opettajaan, seurailin sivusta oppituntien kulkua sekä pääsin oppilaiden mukana testaamaan, mitä tapahtuu, kun kaataa eri aineita lasilliseen vettä. Tämän jälkeen oli välipalatauko, jonka vietin opettajahuoneessa. Tarjosin Fazerin sinistä sekä Sisu-pastilleja opettajakunnalle, mutta vain harva uskaltautui maistelemaan suomalaisia herkkuja. Salmiakkia syöneiden opettajien ilmeet olivat näkemisen arvoisia, hah! Tauon jälkeen vietin vielä tunnin nelosluokkalaisten englannin tunnilla Suomea esitellen ja suomen kieltä opettaen, sekä tunnin jälleen vitosluokassa. Oli kyllä helppo päivä :)

Huomioita työssäoppimispaikasta: kuuroja vähemmän kuin odotin, pienet luokkakoot, paljon värejä, oppilaat otetaan huomioon yksilöinä, ei varsinaisia välitunteja ulkona, koululaisilla välipala kymmeneltä ja lounas vasta yhdeltä (monilla siis koulupäivän päätteeksi).

This morning I woke up and checked my phone - clock was already 7:10 AM! I has slept so good that I hadn't woke up to my alarm. I had 20 minutes to get ready for the first day at job-on-learning. By skipping breakfast I managed to get to school in time (8 AM) to meet the same teacher as yesterday. At first we talked about the usual systems in school and then I got in fifth graders' class. In the next two hours I got to know the pupils and the teacher, followed the lessons and got a chance to test what happens, if you pour different liquids in the glass of water, with the pupils. After all this, they had a snack break and I spent it in teachers' room. I offered Fazer chocolate and Sisu pastilles (salty liquorice) for them, but only few people were brave enough to try Finnish sweets. The ones who tasted salty liquorice had faces worth to remember, hah! After the break I went to fourth graders' English class, introduced them Finland as a country and teached them some Finnish language. I had my last hour of the day with the same fifth graders. It was an easy day :)

Notifications of the job-on-learning place: less deaf children I expected, small groups, lots of colours, the pupils are noticed as individual persons, no actual breaks outside, pupils have a snack break at ten o'clock and a lunch as late as one o'clock (so, many has it after school).


Suuntasin koululta viereiseen ruokakauppaan Hoferiin ostoksille. Täällä on kyllä suorastaan ihan järkyttävän halpaa Suomen hintatasoon verrattuna. Isoin yllätys mulle näin viinin ystävänä oli se, että puolentoista litran "tölkki" valkoviiniä maksaa 1,69 euroa! Harvat mun mukaan tarttuneista ruokatarvikkeistakaan maksoivat euroa tai kahta enempää. Kaupasta kävelin sitten ihanassa säässä (+15, auringonpaiste) kämpille laittamaan ruokaa. Mulla oli aluksi ongelmia induktiohellan kanssa, mutta sain kuin sainkin ihan herkullisen kanapastan aikaiseksi.

I walked from school to the grocery store located next to it. Here in Slovenia it's shocking cheap comparing to Finnish price level. The biggest surprise for me as a friend of wines was that the 1,5 l can of white wine costs only 1,69 euros! Not many of the products I bought costed over 1-2 euros. When I was done with my shopping, I walked in a lovely weather (+15, sunshine) to my apartment to cook some dinner. At first I had some problems with the induction stove, but after all I managed to made quite delicious chicken pasta for myself.


Hieman ennen kolmea slovenialainen kaverini Samo tuli hakemaan minut. Tutustuimme muutama viikko sitten työssäoppimispaikkani yhteyshenkilön kautta. Samo on kuuro, ja olenkin hänen kanssaan kehittynyt kansainvälisessä nonverbaalisessa kommunikoinnissa todella paljon. Meillä ei ole yhteistä kieltä, mutta kansainvälisiä viittomia ja sormiaakkosia, huuliota sekä eleitä hyödyntämällä olemme päässeet todella pitkälle. Kävimme Ljubljanan keskustassa katsomassa tärkeimpiä paikkoja ja kahvittelimme pilvenpiirtäjän ylimmän kerroksen terassilla. Oli muuten upeat maisemat! Shoppailtiin myös BTC-nimisessä kauppakeskuksessa, ja onnekseni siellä oli New Yorker -niminen liike, joka avattiin eilen myös kotikaupungissani ja jota harmittelin kovasti lähtöni takia. Ostin sieltä kaksi eriväristä trikooneuletakkia, jotka maksoivat yhteensä vain 14 euroa. Samo heitti minut seitsemäksi takaisin asunnolleni, ja nyt olenkin postannut ja vaihtanut kuulumisia poikaystäväni sekä ystävieni kanssa.

Before three o'clock my Slovenian friend Samo picked me up. We got to know each other a couple of weeks ago via the contact person in my job-on-learning place. Samo is deaf, and I have developed a lot in international nonverbal communication with him. We don't have a common language, but we've got far by exploiting international signs and signing letters, lip reading and gestures. We visited the centre of Ljubljana to check the most important places and drank coffee/tea in the terrace on the uppest floor of the skyscraper. What a wonderful landscape! We were also shopping in a shopping mall called BTC, and there was a store New Yorker, which was opened yesterday in my hometown too. I was a bit upset because of that and my departure happened at the same day, so lucky me. I bought two tricot jackets in different colours, they costed together only 14 euros. Samo took me home at seven o'clock and now I've been posting this and chatted with my boyfriend and friends.

Huomenna onkin jo perjantai ja viikonloppu alkaa. Suunnittelin huomisillaksi laatuaikaa itseni, herkkujen ja jonkin hyvän sarjan parissa sängyn pohjalla. Kiva, että koulussakin on tiedossa lyhyt päivä. Lauantaina mennään taas Samon kanssa jonnekin, mutta sitä pitää vielä kaavailla. Palaillaan täällä siis niiden menojen merkeissä viikonvaihteessa, hyvää yötä!

- Petra -

It's already Friday tomorrow and the weekend is about to begin. I planned to have some quality time with myself, some yummies and a good tv-series in my bed tomorrow night. I'm happy that the school day will be short. Samo will take me again to somewhere on Saturday, but we still have to contemplate that. I'll be back on the weekend. Good night!

- Petra -


Ps. Mua voi seurata Snapchatissa nimellä petrahelminen.

Ps. Follow me on Snapchat: petrahelminen.